Tiesittekö että Leninin aivot painoivat 1340 grammaa

Olin halunnut käydä Pietarissa taas pitkästä aikaa jo kauan, ja nähnyt melkein jokaisessa unessani niitä kerrostaloja ja paikkoja, joten aika euforisessa mielentilassa ajelin ensimmäisenä päivänä kaupungin valoissa.  Pietari kuitenkin on toinen kotikaupunkini, joka on vuosien varrella tullut tutuksi ja jonne palaaminen tuntuu aina erikoiselta. Enkä ole lainkaan kyllästynyt, aina löytyy uusia katuja ja ihmisiä ja museoita ja teatteria ja pelkkä metrolla ajelukin on onnen hetki.

The color of our planet from far far away

Harmoniassa taivaankappaleiden kanssa

Alkaa jo hieman kuumottamaan koska avaruusjutustamme on näillä näkymin tulossa ihan melko hieno. Tänään jatkettiin siitä mihin eilen jäätiin ja puolet vielä tekemättä. Huomenna ja ylihuomenna vielä viimeiset päiväni avaruudessa jonka jälkeen heräänkin jo lauantaiaamuun Pietarista!



Hakkaan teijät kaikki.

Vieläkin maistuu pulla suussa

Kotiuduin juuri nuorten valokuvaajien ensitapaamisesta ja tänään on ollut mukava päivä. Saatiin näyttelytilaa käyttöön, mutta aikaa matskujen kasaamiseen on vajaa pari viikkoa joten tänäänkin taituroitiin koulun jälkeen kolmisen tuntia putkeen. Tervetuloa katsomaan näyttelyä Potkaisin juuri hipsteriä, ja muita urotekoja.

Samasta syystä aiheutin tänään hämmennystä koulumme ympäristössä kulkemalla nahkapöksyissä ja jonkinlainen sirppi kädessä. Kuvaamme loppuhuipennukseltaan erittäin brutaalia sarjakuvaa, joka ei toki jää näihin kuviin, vaan luvassa kymmenisen ruutua ja editointia rankalla kädellä. Sirppi ei pysy vihreänä ja maisematkin muuttuvat koulun sijaan aivan muuksi. Hienoja juttusia luvassa!

Näihin kuviin ja tunnelmiin, kyllä taiteen teko sitten on hauskaa ja Tuomas söpö.